A-Kruunu panostaa laatuun ja elinkaarivarmuuteen

A-Kruunu Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, joka rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja vuokraa niitä. Toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle sekä muille suurimmille kaupunkialueille. Tavoite on rakennuttaa vuosittain jopa 800 uutta asuntoa. A-Kruu­nu osal­lis­tuu myös laa­jem­pien alue­ko­ko­nai­suuk­sien to­teut­ta­mi­seen ja laa­duk­kaan kau­pun­kia­su­mi­sen ke­hit­tä­mi­seen alueilla, joilla se toimii. A-Kruunu onkin mukana monissa asumiseen liittyvissä kehitys- ja tutkimushankkeissa.

Jouni Isomöttönen työskentelee A-Kruunulla rakennuttamisjohtajana. Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 on toiminut A-Kruunun suunnittelukumppanina useammassa hankkeessa.

Elinkaarivarmaa rakentamista

A-Kruunu siis paitsi rakennuttaa, myös vuokraa asuntoja. Kaikki asunnot ovat ARA-vuokra-asuntoja, ja asukasvalinnassa noudatetaan ARA:n periaatteita. A-Kruunun rakennuttamat kiinteistöt jäävät sen omaan omistukseen. A-Kruunun erityistehtävä asettaakin yhtiön hieman erilaiseen asemaan rakennuttajana, kuin markkinaehtoisella logiikalla toimivat yritykset. Rakentamista tehdään varmalta pohjalta, riskit välttäen.

Riskien ennakoinnissa ja hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon monta näkökulmaa. Ennen rakennuttamispäätöstä tehdään tarkat analyysit siitä, onko hankkeella edellytyksiä onnistua tai mahtua sille asetettuihin raameihin. Erityisen keskeinen tekijä on tontti. A-Kruunun asukassegmentille hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet ovat aivan olennainen asia, joten sijainnin tulee olla helposti saavutettava.

Toinen seikka, johon A-Kruunulla kiinnitetään erityistä huomiota, on rakennusten elinkaarikestävyys. Tavoitteena on toteuttaa kestäviä ja laadukkaita rakennuksia, jotka ovat mahdollisimman huoltovapaita. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa karsitaan ja tunnistetaan etukäteen mahdolliset sudenkuopat, joista pitkällä tähtäimellä voisi koitua haasteita. Välillä rakennusvaiheessa kannattaa satsata rakennusmateriaaleihin tai ratkaisuihin hieman enemmän, jotta elinkaarikestävyys pystytään maksimoimaan.

– Joskus esimerkiksi on perusteltua laittaa rakennukseen yksi myrskypelti enemmän, vaikka se lisäisi rakennusvaiheessa hieman kustannuksia. Se kannattaa, sillä sen ansiosta meillä on pienemmällä todennäköisyydellä ongelmia vesivuodon suhteen myöhemmin, Jouni havainnollistaa.

Rakentamisen pitää olla laadukasta, elinkaarivarmaa, mutta myös kustannustasoltaan järkevää. Vuokrattavien asuntojen kustannustason tulee jäädä markkinavuokria alhaisemmaksi. Kohteiden käyttöaste halutaan myös pitää korkeana. Yhtälössä on siis monta yhteensovitettavaa ulottuvuutta.

Panostus maksaa itsensä takaisin

A-Kruunun rakennuttama Porvoon Raatimiehenkatu on yksi tuore esimerkki kohteesta, jossa elinkaarikestävyyttä on pyritty maksimoimaan. Kohteen julkisivuratkaisuun on panostettu rakennusaikana huoltovapaan ja kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi.

Porvoon Raatimiehenkadun kohteen julkisivuksi on valittu paikalla muurattu tiiliverhoilu. Vaikka ratkaisu on rakentamisvaiheessa hieman kalliimpi, kuin esimerkiksi tiilielementistä rakennettu julkisivu, on se pitkällä aikavälillä järkevä valinta. Paikalla muurattu tiiliverhoilu vaatii nimittäin erittäin vähän huoltoa ja se kestää hyvin aikaa. Valaistuksen ansiosta käsityönä muuratun tiilen erikoisladonta nousee kohteessa hyvin esille, ja lopputulos on hyvin näyttävä. Tämä sopii erityisen hyvin Porvoon paraatipaikalla sijaitsevalle rakennukselle.

A-Kruunulla tehdään kestävää perustuotetta, mutta myös siihen pitää suhtautua antaumuksella ja intohimolla. Taitava onkin se, joka pystyy suunnittelemaan toimivan, viihtyisän ja esteettisesti houkuttelevan lopputuloksen, pienillä resursseilla.

Jouni Isomöttönen korostaa, että vaikka kustannusnäkökulma tuppaa hankkeissa korostumaan, ei se voi olla ainoa ratkaisuja ohjaava peruste. On hyvä, että arkkitehdeillä on ammattiylpeyttä ja tahtoa ehdottaa arkkitehtonisesti tasokkaita ratkaisuja.

– On keskeistä huomata, että aina kun uusia taloja rakennetaan, muokataan samalla kaupunkikuvaa. Siksi on tärkeää pyrkiä kunnianhimoisesti tuottamaan arvokasta ja laadukasta rakennettua ympäristöä, Jouni kuvaa.

Hyvällä yhteistyöllä onnistunut lopputulos

Jouni Isomöttönen on oman uransa aikana työskennellyt niin suunnittelupuolella, kuin rakennuttajanakin. Auttaako kokemus näkemään milloin hankkeesta tulee hyvä?

Jounin mielestä jokainen toteutunut hanke on omalla tavallaan hyvä. Ainakin parempi, kuin toteuttamatta jäänyt hanke. Hankkeet ovat jokainen erilaisia, mutta aina myös hirvittävän mielenkiintoisia.

Keskeisimmäksi tekijäksi hankkeen onnistumisessa Jouni nostaa sujuvan yhteistyön: tilaajatahon projektipäällikön ja pääsuunnittelijan välinen yhteistyö on ehkä merkittävin tekijä sille, että onnistuneeseen lopputulokseen päästään. Yhteistyö on tärkeää paitsi hankkeen alkuvaiheessa, mutta yhtä lailla toteutussuunnittelussa.

Toinen onnistumisen edellytyksiä parantava tekijä on kokenut projektiryhmä. Kokemus tuo varmuutta ja auttaa navigoimaan haasteellisten tilanteiden edessä. Kun takataskussa on enemmän oppeja, joista ammentaa, ei pääse syntymään yllätyksiä.