Skip to content
Joutsenmerkkitaloa suunnittelemassa | Arkkitehtitoimisto Kanttia 2

Kaskelantie 1 oli valmistuessaan suurin Suomessa toteutettu rakennus, jolle myönnettiin Joutsenmerkki. NCC rakensi kiinteistön VAV Asunnot Oy:lle, ja Kanttia 2 toimi hankkeessa arkkitehtitoimistona ja pääsuunnittelijana. Hanke valmistui vuonna 2018. VAV on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka rakennuttaa, omistaa ja hallinnoi vuokra-asuntoja. 

Joutsenmerkin kriteeristö varmistaa asuintalon ympäristöystävällisyyden koko rakennuksen elinkaaren ajan, aina rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen. Myös rakentamisen laadunhallinta ja rakennusprosessi ovat tarkastelussa. Joutsenmerkityiltä rakennuksilta vaaditaan energiatehokkuutta, sillä rakennuksen on oltava A-energialuokkaa. Rakentamiseen käytetyt rakennusmateriaalit ja kemikaalit ovat tarkoin säädeltyjä, ja niiden on täytettävä Joutsenmerkin talokriteereissä asetetut vaatimukset. Asukkaalle Joutsenmerkki on tae hyvästä sisäilmasta ja ilmanvaihdosta sekä asuinhuoneistojen runsaasta päivänvalosta.

Ina Suutari toimi suunnittelun ohjauksessa NCC:n puolelta, ja vastasi Joutsenmerkin kriteeristön ymmärtämisestä sekä soveltamisesta. Keskustelimme Inan kanssa siitä, millaista hankkeen suunnittelu oli.

Joutsenmerkin käyttö asuinkerrostalojen rakentamisessa oli vielä uutta

Kaskelantie 1 oli luonteeltaan kehityshanke, joka sisälsi paljon erilaisia muuttujia ja uusia, selvitettäviä asioita. Kohde oli Suomessa ensimmäinen ja suurin asuinkerrostalo, joka toteutettiin Joutsenmerkin kolmannen geneeristön tiukennettujen kriteereiden mukaisesti. Kokemusta Joutsenmerkin soveltamisesta asuinkerrostalojen rakentamisessa ei vielä ollut ehtinyt karttua nykyisenkaltaisella tavalla, vaan tilanne oli tietyllä tapaa uusi sekä Joutsenmerkille, suunnittelukumppanille että rakentajalle.

Miten vaativassa hankkeessa sitten onnistuttiin?

Ina Suutari löytää onnistumiseen useitakin syitä, mutta niistä kenties tärkeimmiksi nousevat kolme asiaa: suunnittelun etupainotteisuus, sujuva ja avoin kommunikaatio hankkeen osapuolten välillä sekä suunnittelutiimin kokema yhteinen omistajuus hankkeesta.

Suunnittelua ennakoiden

Suunnittelun etupainotteisuus tarkoitti Kaskelantien hankkeessa sitä, että ratkaisujen vaikutusta kokonaisuuteen tuli tarkastella monta askelta pidemmälle kuin tavanomaisessa hankkeessa. Etupainotteisuus korostui erityisesti siinä, kun rakennukseen tulevat tuotteet ja materiaalit tuli hyväksyttää Joutsenmerkillä. Materiaalivalintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja lukittiin tämän johdosta jo hyvin aikaisessa vaiheessa arkkitehtuurisuunnittelua.

Erityisen tärkeää hankkeen aikana oli myös tarkka dokumentointi. Sen lisäksi leimallista oli se, että taskuun varattiin lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja sen varalle, että suunnitellut tuotteet eivät saisikaan Joutsenmerkin hyväksyntää. Keskeistä oli siis koko ajan pohtia sitä, miten kaikki saadaan toimimaan paitsi laadullisesti, myös niin, että Joutsenmerkin tiukat ympäristökriteerit täyttyvät.

Ina Suutari, NCC | Kuva: Sini Pennanen

Kuva: Sini Pennanen

“Erikoishanke vaatii aina suunnittelulta enemmän etupainotteisuutta.” – Ina Suutari, NCC

Panostusta kommunikaatioon

Toiseksi aivan keskeiseksi edellytykseksi hankkeen onnistumiselle Ina nostaa avoimen ja välittömän kommunikaation. Jotta suunnittelu toimii, on kommunikaation oltava sujuvaa, paitsi eri suunnittelualojen välillä, myös suunnitteluohjauksen kanssa.

Kommunikaatiokatkokset luovat missä tahansa hankkeessa turhia riskejä, ylimääräistä stressiä ja potentiaalisesti lumipalloefektin, joka johtaa aikataulujen viivästymiseen. Kun haastavuuskerrointa vielä lisätään kohteeseen hankittavalla, uudenlaisella sertifioinnilla, korostuu kommunikaation tärkeys entisestään. Avoin, suoraviivainen ja oikea-aikainen kommunikaatio on siis tärkeä tekijä sujuvassa yhteistyössä, ja tämä Kaskelantien hankkeessa toteutui hienosti.

Jaettua vastuunkantoa ja innovatiivisuutta

Kolmantena onnistumisen mahdollistavana tekijänä Ina näkee jaetun vastuunkannon sekä suunnittelukumppanin innovaatiokyvyn. Arkkitehtisuunnittelun tilaajana Ina liputtaa korkealle sen puolesta, että hanke koetaan aidosti yhteiseksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun tavoitteet ovat jaettuja, selviä kaikille osapuolille alusta alkaen, ja niihin sitoudutaan yhdessä. Projektissa korostuu tunne siitä, että istutaan samalla puolella pöytää: haasteisiin etsitään ratkaisut yhdessä, mutta myös onnistumiset jaetaan.

Asiakkaana Ina odottaa suunnittelukumppanina innovatiivista otetta ja ratkaisuhakuisuutta. Jos esimerkiksi vähähiilistä rakentamista tavoitellaan, on tärkeää, että ratkaisuja etsitään aktiivisesti yhdessä sen sijaan, että odotettaisiin ratkaisujen tulevan jostakin annettuna. Kaskelantien projektissa myös tämä näkökulma toteutui hyvin.

“Liputan yhteistyömalin puolesta. Yhteistä hanketta ollaan tekemässä, ja istutaan samalla puolella pöytää.” – Ina Suutari, NCC

Arkkitehdin vaikutusmahdollisuus ympäristönäkökohtiin on suuri

Jos arkkitehtisuunnittelulla on keskeinen merkitys rakennuksen kustannustehokkuudessa, mikä on arkkitehdin mahdollisuus huomioida rakennuksen ympäristövaikutuksia? Valtava, Ina vastaa. Toki vaikutusmahdollisuudet ovat sidoksissa siihen, missä vaiheessa arkkitehti pääsee hankkeeseen mukaan.

Suurimmat vähähiilisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät ratkaisut tehdään hankekehitysvaiheessa. Rakennuksen massoittelu, muoto ja sijainti tontilla vaikuttavat suuresti mm. energiatehokkuuteen, ja sitä kautta vähähiilisyyteen. Ina muistuttaa, että betonirakentamisessa arkkitehti on yksi anoista suunnittelijoista, joka on mukana kaavoitusvaiheessa.

Luonnossuunnitteluvaiheessa arkkitehti ja pääsuunnittelija määrittelevät julkisivumateriaalien lisäksi myös paljon muita materiaaleja yhteistyössä muiden suunnittelijoiden ja suunnittelun ohjauksen kanssa, ja tässä vaiheessa lukitaan myös muuntojoustavuuteen liittyvät suuret linjat.

Siirryttäessä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, arkkitehti on osaltaan mukana vaikuttamassa sisätiloihin ja niissä käytettyihin materiaaleihin. Myös tässä ympäristönäkökohtien huomioimisella on vaikutusta.

Ina korostaa, että suunnittelun jokaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää, että yhteistyö muiden suunnittelualojen kanssa toimii. Arkkitehti voi tuoda pöytään idean, joka varmistetaan rakennusteknisesti, maaperän osalta ja esimerkiksi LVI:n ja sähkötekniikan vaikutusten osalta. Sujuvalla yhteistyöllä on siis tärkeä rooli myös tästä näkökulmasta.

Toimiiko kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden yhtälö?

Kaskelantien kohde toteutettiin ARA-rahoitteisen vuokra-asumisen tarpeisiin. Miten yhtälö kustannustehokkaasta ja samaan aikaan ympäristöystävällisestä rakentamisesta saatiin toimimaan?

Tähän kysymykseen Ina Suutari on tottunut vastaamaan. Jotta kohtuuhintaisia kaupungin vuokrakohteita pystytään tekemään ympäristösertifioidusti, korostuu suunnitteluporukan osaamisen tärkeys. Toisaalta Ina painottaa, että itse sertifioinnin osuus laajoissa asuinhankkeissa on lopulta hyvin pieni. Rakennuksen, joka täyttää ympäristösertifikaatin kriteerit, voisi toteuttaa yhtä hyvin myös ilman sertifiointia. Asukkaalle se kuitenkin on tae ja viesti siitä, että ympäristövaikutukset on minimoitu rakennuksen koko elinkaaren osalta.

Ina korostaa, että rakennusten tulee toimia kaikkine ratkaisuineen kustannustehokkaana kokonaisuutena niin sertifikaatilla kuin ilmankin. Laadukkaat ja kustannustehokkaat ratkaisut suunnitteluporukan kanssa ovat keskeisessä roolissa aina, riippumatta siitä toteutetaanko hanketta ympäristösertifioidusti.

Isot kustannusvaikutukset syntyvät esimerkiksi ratkaisuista, joilla määritellään rakennuksen muoto ja massoittelu. On arkkitehdin taidonnäyte suunnitella rakennuksesta sekä arkkitehtonisesti korkealaatuinen että tehokas. Suuria kustannusvaikutuksia syntyy lisäksi valitusta lämmitysmuodosta. Julkisivumateriaalit jarunkoratkaisut vaikuttavat myös suurelta osin hankkeen kustannuksiin. Tässä kokonaisuudessa ympäristösertifikaatti on vain yksi, pieni osa.

Rakennusten tehokkuuden yhdistäminen arkkitehtonisesti korkeaan laatuun on yksi Kanttia 2:n fokusalueista. Excel-laskelmat tulee aina saada toimimaan myös tontilla.

Lisää blogeja

Arkkitehtuuriin liittyviä ilmiöitä, erilaisia näkökulmia sekä ajankohtaisia hankkeita.